Leikkipuisto kaiken ikää -koko perheen ilmainen ulkoilupuisto

Seinäjoki tarvitsee kunnon 2000 -luvun ison leikkipuiston, joka soveltuu kaikenikäisille ulkoilijoille.

Samantyyppinen leikkipuisto, millainen löytyy monestakin isommasta kaupungista, toki pohjalaisittain olisi vielä astetta komeampi, ja soveltuisi kaiken ikäisille. Puistossa voisi laadukkaiden, modernien ja monipuolisten pienten lasten aktiviteettien lisäksi olla esim. piknik-alue, grillipaikka, palloilukenttä/kenttiä, trampoliineja, kiipeilymuuri, aikuisten ja vanhusten tasapainoilu/ulkokuntoilulaitteita, jättisoittimia musisoimiseen, kesällä kenties vesipuisto-tyyppisiä kahluualtaita/suihkuja/vesiputouksia ja talvella vaikkapa pulkkamäki ja palloilukenttien päällä luistelujää. Ehkä myöhemmin lisäksi kahvila/toimintotalo ja lava ohjattua toimintaa (mm. puistojumppa) ja muita tapahtumia varten..?

Pienten lasten liikuntasuositus kehottaa lapsia liikkumaan/ulkoilemaan 3h päivässä, näin kaupunki voisi lapsiperheitä siihen tukea. Myös isommat lapset sekä aikuiset ikäihmisiä unohtamatta saisivat aktiivisen ulkoilu- ja kohtaamispaikan, jossa kaupungin asukkaat ja vierailijatkin viihtyisivät.

Idean lisääjä: Pauliina Rumpunen

Keskustelua aiheesta

  1. Mainio ehdotus, kiitos Pauliina! Kaupunginhallituksen loppuvuoden strategiapäivillä ehdotin vastaavan kokonaisuuden toteuttamista Lakeudenpuistoon. Näen tasokkaan perhepuiston isona kaupungin elinvoimaisuuden parantajana ja hyvinvointi-Seinäjoen osoituksena tukea koko perheen yhdessäoloa ja erityisesti kuumasti kaivattua lasten liikkumista. Näen tällä hankkeella olevan niin kansanterveydellistä merkitystä, kuin isoa vetovoimamerkitystäkin. Itselle on jäänyt mieleen hyvinä esimerkkeinä mm. Prinsessa Dianan puisto Lontoossa ja Pelle Hermannin puisto Porissa, joissa molemmissa käy runsaasti myös ulkopaikkakuntalaisia turisteja.

  2. Mitähän jos kaupunginhallitus strategiassaan keskittyisi olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnossapitoon? Pari viikkoa sitten joulunpyhinä, kun sukulaiset lounais-Suomesta olivat kanssamme joulunvietossa, jouduimme pettyneenä useana päivänä toteamaan ulkojäiden huonon kunnon. Pidettäisiin mieluummin pyhinä perinteiset jääkentät (ja hiihtoladut silloin kun on lunta) kunnossa, kuin rakennettaisiin uusia kunnallisia kiipeilyparkkeja. Kesäisin kunnan rahat mieluummin futis-/koris-/ulkosäbäkenttiin, kuin yleisiin trampoliini-touhuihin. Tiettyjä asioita täytyy tietenkin mahdollistaa Seinäjoen kaupungin toimesta, mutta joistain muista asioista täytyy vanhempien vastata itsenäisesti. Trampoliineja on kaikki pihat täynnä ja vanhemmat valvoo niitä. DAP:ssa sitten isompia vastaavia, joita valvoo koulutetut valvojat. Kuntaa ei voi velvoittaa verorahoilla rakentamaan, saatikka valvomaan vastaavaa toimintaa.

    Tutustukaa muuten Porin Pelle Hermanni -puistoon. Siinä on kyse suurikokoiseta leikkipuistosta kauniissa Kirjurinluodon ympäristössä, jonka läheisyydessä on kesäisin paljon kotieläimiä. Tuo ei liene mahdoton kustannuserä oikein toteutettuna oikeaan paikkaan tänne sovellettuna. Siinä ehkä realistisempi lähtökohta perheiden yhdessäoloon. Piknikiä ja grillaamista tuskin kukaan haluaa kieltää.

    Tämä oli minun mielipide. Kertokaa te omanne tai jos olin väärässä.

    .j

    1. Mainitaan vielä, että tuo Pauliinan mainitsema ulkoilusuositus on ehdottoman totta. Jos kaupunki jäädyttää lähipelikenttänne, viekää lapsenne sinne luistelemaan.

    2. Oma 2v lapseni tai hänen 70v mummonsa ei luistele/pelaa säbää tms, ja heille kummallekaan ei ole mitään yhteistä ulkoilupaikkaa tässä kaupungissa. Yhdessäolo leikin kautta lähentää kaiken ikäisiä. Urheilukenttiä on omasta mielestäni täällä ihan tarpeeksi. Ja mitä trampoliineihin tulee, tarkoitin lähinnä pieniä 1x1m maahan upotettuja pomppupaikkoja, joita olen esim Englannissa paljon nähnyt. Niihin ei resursseja tai rahaa juuri uppoa.

    3. Hyvä ehdotus. Kun katsoo rakennettua kaupunkikeskusta ja pähkäilee, minne veisi pienet lastenlapset ja mitä heille näyttäisi, eipä löydy sopivaa paikkaa ulkoilla, syödä eväitä jne.

  3. Tärkeä asia, jota kannattaa viedä eteenpäin. Siinä vaiheessa, kun käytiin keskustelija kaupungin keskustan kehittämisestä, ajatus ns. Kaupunkipuiston kehittämisestä oli jo esillä, eli silloin nousi esille Lakeudenpuisto, jota myös jo silloin olen esittänyt sijainniksi. Olen tutustunut käytännön tasolla Jyväskylän Mäki-Matin puistoon ja muutamaan muuhunkin lasten leikkipuistoon Jyväskylässä, Tampereella Pikku Kakkosen puistoon, ja muutamaan leikkipuistoon Kangasalla ja Turussa Kupittaan puistoon, ja muutamaan leikkipuistoon Maskussa.
    Leikkipuistojen suunnittelu alkaa aina kaavoituksen yhteydessä, joten kaikille alueille suunnitellaan valmiiksi alue, johon leikkipuisto tulee. Turvallisuusvaatimukset puistoon tuleville laitteille ovat suuret, jonka vuoksi kustannukset ovat melko suuret. Tällä hetkellä Seinäjoen kaupunki on edennyt siten, että leikkipuistossa olevat telineet ja muut aktiviteetit rakennetaan päiväkotien yhteyteen ja erityisesti on panostettu koulujen yhteyteen tuleviin liikuntapaikkoihin. Ensimmäinen koulun yhteyteen rakennettu kokonaisuus on ollut kai Törnävän koulun pihassa, josta ansio kuuluu koulun vanhempainneuvostolle.
    Viime vuonna tehtiin Nurmon yläkoulun pihaan liikuntamahdollisuuksia lisää.
    Saatujen kommenttien mukaan käyttäjiä on riittänyt, ja myös koulun jälkeen, jolloin pienten lasten vanhemmat ovat löytäneet paikan. Ensi kesänä rakennetaan Marttilankatu koulun yhteyteen samanlaisia mahdollisuuksia.
    Eli kaupunki kehittää joka vuosi eri koulujen piha-alueita.
    Koulujen ja päiväkotien leikkipaikat ovat kaikkien kaupunkilaisten käytössä iltaisin ja viikonloppuisin.
    Tällä hetkellä ainut ns. kaupunkipuisto lienee Lyseon vieressä, ja samassa yhteydessä on myös liikennepuisto. Toisaalta sijainti on hyvä, mutta ehkä kaipaisi laitteiden osalta päivittämistä. Muuten mukava paikka, enkä koe, että olisi kovin paljon huonompi, kuin Jyväskylän Mäki-Matti. Siitä voisi keskustella olisiko Lakeudenpuisto parempi, kuin nykyinen, vai voisiko Lyseonpuistoa kehittää.
    Kyrkösjärven uimarannan leikkipuisto olisi yksi kohde, jota pitäisi kehittää enemmän erityisesti telineillä, kiikuilla yms. Paikalla on niin paljon valmista, että se ei edes vaatisi, kuin lisää välineitä.
    Eli tämän hetken vaihtoehdot ovat, että käytetään koulujen ja päiväkotien pihoja enemmän.
    Mietitään Lakeudenpuiston kehittämistä, ja/tai Lyseonpuiston tuunaamista, ja Kyrkösjärven leikkipuiston parantamista.
    Päätöksenteko ja toteutus eivät tapahdu nopeasti, vaan aina sitä ennen käydään prosessi, joka yleensä kestää muutaman vuoden. Tärkeintä on kuitenkin aina aloittaa keskustelu ja pitää sitä yllä.
    Kiitos, että olet ottanut tärkeän asian esille.

    1. Kiitos vastauksestasi Raimo. Itse henk.kohtaisesti toivoisin että Lakeudenpuisto säilyisi puistolueena, ”pikku Central Parkina” koska keskustan betoniviidakossa ei enää muita keitaita löydy. Mutta esim. jokivarren ympäristössä olisi tilaa välillä Frami-Sahis. Vaikkapa Myllypuisto: suuri, vähälle käytölle jäänyt viheralue lähellä useita päiväkoteja, vanhainkoteja ja neuvolaa sekä sijaitsee monen asuinalueen risteämässä. Tai olisiko Törnävän sairaala-alueen uudistuvalla ”koko kaupunkia palvelevalla alueella”, kuten ostaja paikkaa nimitti, tilaa tällaiselle kaikkien puistolle? Mitä aseman kehittämisessä ollaan mietitty ulkoalueiden osalta?
      Koulujen ja päiväkotien pihoissa ei valitettavasti juuri käy leikkimässä muut kuin ko.laitoksissa käyvät lapset, vaikka kuinka moderneja laitteita hankittaisiin. Koska kuitenkaan tarpeeksi houkuttelevaa ja riittävän suurta & monipuolista ei varmaankaan voida yhden koulun tai päiväkodin pihaan rakennuttaa? Lisäksi kaupungissa asuu suuri määrä kotiäitejä, äitiyslomalaisia, hoitovapaalaisia, työttömiä, vuorotyöläisiä, perhepäivähoitajia jne. sekä vanhuksia, jotka mielellään kävisivät päiväaikaan sosiaalistumassa puistossa samalla kun lapset leikkisivät. Heille ei tällä hetkellä ole mitään paikkaa missä kokoontua.

  4. Minusta tämä kannattaisi liittää Routakallion kehittämiseen yhdeksi aktiviteetiksi. Routakallion suojellut paikat voisi häivyttää tulevaan rakennettuun ympäristöön kuten tähän jollakin arboretum tyylisellä ratkaisulla. Routakallion tuleva infra hyötykäyttöön talviajaksi pidemmillä retkiladuilla ja tai moottorikelkkareiteillä jonnekin karvasuolle ja jopa Kalajärvelle asti. Routakallion jää sopisi kai retkiluisteluradaksi.

  5. Strategiavalmistelussa aktiviteettipuistoa on esitetty mm. Seinäjoen varrelle.

    Tuo Routakallio on Seinäjoelle todella iso mahdollisuus kun se vapautuu kiviaineksen otosta. Siihen menee vielä muutamia vuosia, lupa taitaa ulottua vuoteen 2022 tai 2023. Sen jälkeen tarjolla on ainutlaatuinen alue valtatien varressa.