Seinäjoen rannat asutukselle.

Rantarakentaminen.

Olen asunut puolet elämästäni Seinäjoen rannan tuntumassa. Kysyisin, miksi kaupunki uhraa nimikkojokensa parhaat paikat teollisuuslaitoksen, koulukeskuksen, valtion viraston ja jättimäisen parkkialueen käyttöön. Missä vaiheessa kaunista rantamaisemaa aletaan hyödyntämään asuntoalueina. Nyt en tarkoita Törnävää, Soukkajokea enkä Kärjenmäkeä vaan esimerkiksi keskeistä Sahalanlammen ja Matinkujan sillan välistä aluetta. Tällä hetkellä keskustan kohdalla rantamaisemaan on nousemassa yksi rakennuskompleksi, sekin yksityisten henkilöiden hankkeena. Vieraillessani muissa vastaavissa kaupungeissa, ydinalueen rantaviiva on poikkeuksetta pyhitetty asutukselle. Valopilkkuna on mainittava, että umpeenkasvanutta rantaryteikköä on alettu maisemoida ja jokea ruopata.

Idean lisääjä: Seppo Kontunen

Keskustelua aiheesta

  1. Jokivarren reitistöjen parantaminen ja myös muu jokivarren kehittäminen ja ”käyttöönotto” on noussut strategiavalmistelussa erityisen paljon esille. Esillä on ollut mm. Sahalammelle tehtävä aktiviteettipuisto, jokivarren yleinen sauna ja maauimala. Jokivarren ylittävä toinen silta Kampusalueelle sekä Björkenheimintien uusi silta ovat nekin olleet keskusteluissa.

  2. Uimahallin aurinkoiseen länsipäätyyn toivotaan yleisesti pienehköä kylpylää.
    Sen käyttöaste olisi huomattavan korkea. Varsinkin lapsiperheet ja turisti kaipaavat kylpylää. Uimahallin synenetgia sopii hyvin kylpylän kanssa yhteen.

    Sahanlammelle yleinen sauna ja sen yhteyteen uimapaikan parannus kattaisi maauimalan tarpeen.
    Toivotaan, että ympärivuotiset käyttöasteet ratkaisevat hankkeiden tärkeyden.